Maastopyöräily – suosikkilaji on tullut jäädäkseen

Maastopyöräily on alun perin Kaliforniasta peräisin oleva urheilumuoto ja vapaa-ajan viettotapa. Maastopyöräilyä on harrastettu siellä 1970-luvulta lähtien. Alun perin maastopyöräilyn kehittivät vaihtoehtoisia liikuntatapoja etsineet surffausta harrastavat nuoret, jotka viehättyivät vuoripolkujen alas ajelemiseen. Tästä syystä lajin nimi englanniksi onkin mountain biking eli vuoristopyöräily. 1990-luvulle päästäessä laji oli jo kaupallistunut hyvin, ja markkinoilla oli paljon perinteisestä polkupyörästä eroavia maastopyöräilyyn sopivia pyöriä. Näissä pyörissä oli yleensä jousitus ja leveämmät renkaat sekä useita vaihteita erilaisissa maastoissa pyöräilyyn. Kansainvälinen pyöräilyliitto tunnusti maastopyöräilyn omaksi alalajikseen verrattain myöhään, vasta 1990-luvulla.

Maastopyöräilyn varusteet

polkupyörä on luonnollisestikin maastopyöräilyn tärkein varuste. Markkinat ovat kehittyneet valtavasti liki 50 vuodessa. 1990-luvun maastopyöräilyn huippuvuosien buumina oli ostaa maastopyörä kaikille ihan tavalliseen kaupunkiajoonkin, mutta nykyään ala on erikoistunut ja eriytynyt omaksi ryhmäkseen, ja tavallisissa marketeissa myytävät maastopyörät eroavat suuresti erikoisliikkeiden versioista toiminnoiltaan ja käytettävyydeltään. Maastopyöräilyä aloitettaessa maastopyörän lisäksi pakollisia hankintoja on toki muitakin, ja nämä liittyvät ajomukavuuteen ja turvallisuuteen. Lisävarusteet voidaan jakaa karkeasti seuraaviin ryhmiin: suojavarusteet, lenkkivarusteet ja lenkkityökalut. Suojavarusteisiin kuuluvat kypärä, ajolasit, ajohanskat ja polvi- ja kyynärsuojat, joiden tarkoitus on suojata ajon aikana.post1a

Lenkkivarusteet eivät äkkiseltään kuulosta välttämättömiltä maastopyöräilyyn, mutta mukavuuden ja turvallisuuden kannalta niillä on olennainen osa. Kun ajohousut ovat tarkoitukseen suunniteltuja, on tällöin housuissa esimerkiksi toppaukset, jotka lisäävät istumisen mukavuutta. Ajopaita taas on selästä tarpeeksi pitkä, ettei se etunoja-asennossa nouse takaa paljastamaan selkää ja on kuitenkin edestä tarpeeksi lyhyt. Juomareppu lisää merkittävästi mukavuutta ajolenkeillä. Maastopyöräilyssä käytetään myös erillisiä kenkiä riippuen polkimista. Polkimia saa flätti- ja lukkoversioina. Flättipolkimissa on pieniä piikkejä, jotka pitävät kengän paremmin polkimessa. Lukkopoljin taas pitää kengän paikallaan, ja näissä käytetään erikoiskenkiä.

post1c

Oikeanlaisen pyörän valinta

post1bPyörän valinnassa tulee eteen useita asioita. Näistä tärkeimmät ovat rengaskoko sekä jousitus. Maastopyöriä on saatavilla karkeasti kolmella eri jousituksella: täysjäykkä pyörä, etujousituksella sekä täysjousituksella. Täysjäykkiä pyöriä on harvoin enää tarjolla, ja niitä löytää oikeastaan vain käytettynä. Etujousitettu jäykkäperäinen maastopyörä on näistä yleisesti kaikkein halvin, ja tätä suositellaan myös aloittelijan ensimmäiseksi pyöräksi. Tällaisella pyörällä oikea tekniikka tulee opittua alusta pitäen, koska sillä opii käyttämään maastopyöräilyn tärkeintä jousitusmenetelemää eli pyöräilijän omaa vartaloa. Jousitettu etupyörä lisää kuitenkin eturenkaan pitoa, kykyä ylittää esteitä sekä parantaa ajo-ominaisuuksia kivisessä maastossa.

Täysjousitettu pyörä myötäilee maastoa todella hyvin ja tekee erilaisissa maastoissa kulkemisen helpommaksi, mutta aloittelijan kohdalla tärkeät taidot saattavat jäädä oppimatta. Lisäksi täysjousitus vie polkuvoimaa tehden polkemisesta raskaampaa. Maastopyörien renkaista yleisimmät koot ovat 27,5″, 29″ ja läski. 27,5″-tuumainen on yleisin koko ja mahdollistaa mukavan liikkumisen yli esteiden ja pyörän hyvän käsittelyn. Isompi rengaskoko tuo tukevuutta kulkemiseen ja mahdollistaa aloittelijallekin vakaan menon maastossa. Läskipyörä taas menee minne vaan! Rengas itsessään joustaa ja mahdollistaa kulun yli esteiden. Läskipyörillä lajia pääsee kokeilemaan monessakin paikassa. Maastopyöräily on tullut jäädäkseen ja hurmaa yhä uusia harrastajia.